Kaksi naista, joita yhdistää sama mies.
Mathilda oli kaunis ja herkkä. Loja taitava ja luova. He olivat kumpikin arkkitehti Eliel Saarisen vaimoja. Mathilda ensimmäinen, Loja viimeinen. Molemmat jäivät miehensä varjoon. Kymmenen vuotta elämistään he asuivat saman varjon alla.
Kun Mathilda ja Eliel aikanaan erosivat, Mathilda päätyi nopeasti naimisiin miehensä läheisen työtoverin, Herman Geselliuksen kanssa.
Vielä samana päivänä Lojasta, Hermanin sisaresta, tuli uusi rouva Saarinen. Ratkaisu oli erikoinen, ja vielä erikoisemmaksi sen teki se, että molemmat pariskunnat jäivät asumaan Saarisen suunnittelemaan Hvitträskiin.
Mathilda on romaani kahdesta naisesta, heidän valinnoistaan - myös niistä, jotka tehtiin heidän puolestaan. Se on psykologisesti syvälle luotaava ja feministisesti latautunut kuvaus elämänpoluista, joista toinen oli tasapainoilua oman ja puolison uran välillä ja toinen niin kalteva, ettei se voinut päättyä kuin jyrkänteeseen.
Milla Ollikaisen biofiktiivinen romaani leikittelee historiallisilla faktoilla ja luo epookkia, joka pikemminkin tulkitsee kuin jäljentää oman aikansa kohuliittoja ja niiden dramaattisia seurauksia.
Mathilda on Milla Ollikaisen (s. 1974) kuudes romaani. Ollikainen on tullut aiemmin tunnetuksi rikoskirjailijana, ja hän työskentelee toimittajana Seura-lehdessä. Mathilda-romaani sai alkunsa, kun Ollikainen löysi sata vuotta vanhoja kirjeitä, jotka paljastivat Mathildan karun kohtalon.
